Sekä kreikkalais roomalainen paini että vapaapaini Suomessa ovat suosittuja lajeja ja meillä on molemmissa menestyneitä painijoita. Kerromme tässä artikkelissa siitä, kuinka painin historia sai alkunsa Suomessa ja kuinka kreikkalais-roomalainen paini onnistui painimaan itsensä suomalaisten sydämiin.

Aivan ensimmäiseksi kerromme suomalaisten painimenestyksestä olympialaisissa ja esittelemme esimmäisen suomalaisen, josta tuli ensimmäinen kreikkalais-roomalainen painimestarimme olympiatasolla. Tämän jälkeen esittelemme legendaarisen painivalmentajan Seppo Yli-Hannukselan, joka on valmentanut muun muassa omaa poikaansa upein tuloksin. Artikkelin lopussa pohdimme, millaiselle henkilölle paini sopii harrastukseksi.

Paini Suomessa

Suomalaisten painimenestys olympialaisissa toi myös uudet vedonlyöntisivut

uudet vedonlyöntisivut 2021Menestyksen myötä vedonlyönti on tullut osaksi painia ja uudet vedonlyöntisivut 2021 tarjoavat painikohteita vedonlyöntihulluille suomalaisille. Olympialaisissa paini on ollut mukana olympialaisten alusta alkaen ja suomalaiset painijat ovat olleet painin huipulla alusta lähtien.

Ensimmäiseksi suomalaiseksi kreikkalais-roomalaisen painin olympiavoittajaksi itsensä paini Verner Weckman. Hän onnistui selättämään jokaisen vastustajansa Ateenassa käydyissä välikisoissa vuonna 1906. Kyseinen sarja oli keskisarja. On merkittävää, että Vernerin voittama olympiakulta oli samalla myös kaikkien aikojen ensimmäinen suomalaisen voittama olympiakulta missä tahansa lajissa.

Kaikkiaan Suomen painijat ovat voittaneet painissa 26 olympiakultaa, 28 -hopeaa ja 29 -pronssia, kun huomioidaan ainoastaan viralliset olympiakisat. Tämän lisäksi mainetta on niitetty epävirallisissa kisoissa. Viimeisimmät olympiamitalit ovat vuoden 2004 Marko Yli-Hannukselan hopeamitali sarjassa 74 kg sekä hänen pronssinsa vuodelta 2000 sarjasta 76 kg. Vuodet 1920 ja 1924 olivat suomalaispainijoille erityisen menestyksekkäät, siltä näiltä vuosilta on peräisin useita olympiamitaleita. Vuonna 1920 olympiakultaan ylsivät Oskar Friman, Emil Väre, Adolf Lindfors, Kalle Anttila sekä Eino Leino.

1970-luvulla olympiamenestystä paini Suomessa saatiin vain vuosina -72 ja -76. Vuonna 1972 kreikkalais roomalainen paini tarjosi pronssia Risto Björlinille ja vuonna 1976 kultaa Pertti Ukkolalle. Molemmat mitalit tulivat sarjasta 57 kg. 1980-luvun menestys ajoittuu vuosiin 1980, 1984 ja 1988. Mikko Huhtala voitti pronssia vuonna 1980 kreikkalais-roomalaisessa painissa sarjassa 74 kg. Vuonna 1984 Jouko Salomäki voitti kultaa 74-kiloisten sarjassa ja Tapio Sipiliä hopeaa 68-kiloisten sarjassa. Samana vuonna Jukka Rauhala voitti pronssia vapaapainissa 68 kg -sarjassa.

Vuonna 1988 Harri Koskela voitti hopeaa 90 kg -sarjassa ja Tapio Sipilä pronssia 68 kg -sarjassa. 1990-luvulla suomalainen painija voitti olympiamitalin vain kerran, Marko Asellin voitettua hopeamitalin 74 kg -sarjassa vuonna 1996. 2000-luvulla Marko Yli-Hannukselan olympiamitalit, pronssi vuodelta 2000 ja hopea vuodelta 2004, ovat tähän mennessä ainoat suomalaisten kahmimat kreikkalais-roomalaisen painin olympiamitalit.

Legendaarinen suomalainen painivalmentaja Seppo Yli-Hannuksela

Paini Suomessa sisältää huipputekijöitä kuten HannuSeppo Yli-Hannukselaa pidetään legendaarisena suomalaisena painivalmentajana. ja hänelle paini Suomessa on tuttuakin tutumpaa. Hänen valmennettavansa tähtäävät olympialaisiin ja Sepon valmennustyö on aivan erityisen pitkäjänteistä sekä tuloksellista. Lisäksi hänen työnsä on jatkunut jo useiden vuosikymmenien ajan.

Yli-Hannuksela on valmentanut esimerkiksi omaa poikaansa Marko Yli-Hannukselaa, joka on sittemmin hänkin siirtynyt painijasta painivalmentajaksi. Markon saavutukset kertovat omaa kieltään siitä, kuinka hyvästä painijasta onkaan kyse. Samalla ne kertovat myös Seppo-isän valmennustaidoista. Olympiamitalin Marko onnistui painimaan itselleen sekä vuonna 2000 Sydneyssä että vuonna 2004 Ateenassa. Sydneystä oli kotiinviemisinä pronssimitali ja Ateenasta hopeaa.

Sydneyssa sarja oli 76 kg ja Ateenassa 74 kg. MM-kilpailuissa Marko on voittanut niin kultaa, hopeaa kuin pronssiakin. Kulta on vuodelta 1997 Wroclawista 76 kg sarjasta, hopea vuodelta 2006 Guangzhousta sarjasta 74 kg ja pronssi vuodelta 2005 Budapestista sarjasta 74 kg. EM-kilpailupronssia Marko on voittanut vuosina 1995 ja 2002 sarjoissa 68 kg ja 74 kg. Juuri tässä kaksikossa kreikkalais roomalainen paini on parhaimmillaan!

Millaiselle henkilölle paini sopii harrastukseksi?

Paini on monipuolinen harrastus, jonka sanotaan kasvattavan luonnetta. Tässä lajissa vaaditaankin kovaa luonnetta sekä myös kykyä kestää pettymyksiä. Monen mielestä kreikkalais roomalainen paini sekä vapaapaini ovat esimerkkejä kaikista kovimmista urheilulajeista, jotka eivät välttämättä sovi kaikille. Lajia on perinteisesti pidetty poikien ja miesten lajeina, mutta se soveltuu hyvin myös sisukkaille tytöille ja naisille. Moni ylivilkas lapsi on saanut apua painiharrastuksesta, sillä laji vaatii keskittymistä ja kurinalaisuutta.

Painissa oma kehittyminen näkyy nopeasti ja selkeästi, mikä onkin omiaan tarjoamaan harrastajalle onnistumisen elämyksiä. Onnistumiset puskevat harrastajaa eteenpäin ja harrastuksena alkanut toiminta saattaakin poikia jossain vaiheessa jopa jotakin paljon enemmän.

Pohjanmaata pidetään perinteisesti Suomen tärkeimpänä painialueena. Tällä hetkellä painin suosio on kuitenkin noususuuntainen etenkin Oulussa, Tampereella ja pääkaupunkiseudulla.

Laji vaatii voimaa, tekniikkaa, taitoa, taktiikkaa sekä räjähtävää nopeutta. Tämän lisäksi hyvä painija osaa lukea hyvinkin erilaisia vastustajia. Lisäksi hänen tulee olla notkea ja ketterä. Monesti painia käytetään erilaisten palloilulajien oheisharjoitusmuotona sen monipuolisuuden vuoksi. Monet painin harrastajat aloittavat harrastuksen jo nassikkaikäisinä ja moni tähtää vähintään seuransa edustuspainijaksi.

Painia on siis mahdollista harrastaa jonkin toisen lajin oheislajina, mikä tuo harjoitteluun kaivattua monipuolisuutta. Sitä voidaan myös harrastaa sekä täysin harrastemielellä että alan kärkeä tavoitellen. Lisäksi se soveltuu hyvin esimerkiksi lajiksi, jonka avulla pyritään tuomaan kurinalaisuutta ylivilkkaiden lasten elämään. Tämä jos mikä kertoo siitä, kuinka monipuolinen laji paini on ja kuinka monenlaisiin tilanteisiin ja monenlaisille harrastajille se oikeastaan sopiikaan.

Lopuksi

Suomessa on niitetty mainetta painin saralla ja täällä onkin haluttu jatkaa painin ja suomalaisten painijoiden kunniakasta historiaa. Lajina paini Suomessa on suosittua. Kreikkalais-roomalainen paini on erityisen vanha ja onkin aivan erityisen kunniakasta jatkaa tällaisen perinteisen lajin vaalimista ja kehittämistä. Verner Weckmanista lähtien suomalaiset ovat niittäneet mainetta painimolskeilla, ollen jopa näkyvimpiä painimaita, ja suomalaispainijoiden mitalitilikin on jo melkoisen vaikuttava.

Vaikka paini onkin joutunut sinnittelemään taloudellisten vaikeuksien kourissa, ei sen odoteta katoavan suomalaisten sydämistä!