Tässä artikkelissa esitellään kreikkalais-roomalaisen painin säännöt pähkinänkuoressa. Näin kokematonkin lukija, jolle paini, historia ja painin säännöt saattavat olla vieraita, saa nopeasti ja helposti käsityksen siitä, mikä painissa on sallittua ja mikä ei.
Aivan ensimmäiseksi esittelemme painin perussäännöt lyhyesti. Tämän jälkeen kerromme painin kilpailujärjestelmään liittyvistä säännöistä, painimisajan määräytymisestä, painin tuomariston tehtävistä sekä siitä, kuinka pisteet kertyvät painissa.
Perussäännöt lyhyesti
Kreikkalais-roomalaisessa painissa ei saa lyödä eikä potkia vastustajaa. Myöskään vastustajan selkärankaa tai niveliä ei saa vääntää eikä toista saa kuristaa. Myös kaikki sellaiset liikkeet, jotka voivat tahallisesti vahingoittaa vastustajaa, on kielletty. Vastustajaa ei myöskään saa tarttua lantion alapuoliselta alueelta eikä häntä saa sitoa jaloilla.
Vastustajaa ei saa työntää tai painaa eikä hänen kehonosiaan saa nostaa jalalla. Vapaapaini eroaa kreikkalais-roomalaisesta painista siinä suhteessa, että siinä jalkojen käyttäminen liikkeiden suorittamisessa on sallittua.
Painin kilpailujärjestelmä
Painisarjoissa painijat saavat punnituksen yhteydessä arpanumeron, jonka mukaisesti heidät sijoitetaan järjestykseen, joka alkaa pienimmästä arpanumerosta jatkuen suurimpaan arpanumeroon. Tarvittaessa käytetään tasauskierroksia, jotta ottelijoiden lukumäärä pysyy sopivana. Kilpailuissa on käytössä suora karsiutumisjärjestelmä aina loppuottelijoiden selviämiseen saakka.
Painimisaika
Painimisaika muodostuu 3 x 2 minuuttia kestävästä painijaksosta. Ottelun voittamiseksi tulee voittaa 2 jaksoa eli saavuttaa 2 jaksovoittoa, joko tuloksella 2–1 tai 2–0. Jakso on mahdollista voittaa esimerkiksi pisteillä. Sen voi voittaa myös ylivoimaisen piste-eron perusteella, mikä tarkoittaa 6 pisteen eroa. Voitto tulee myös painijan onnistuessa tekemään laajakaarisen heiton, josta hän ansaitsee 5 pistettä tai jos hän onnistuu tekemään kaksi sellaista heittoa, joista hän saa 3 pistettä per heitto.
Jos ottelu on päättymässä tasatilanteeseen, kuten pisteisiin 1–1 tai 2–2, niin jakson voittajan määrittelyyn on olemassa tietyt kriteerit. Ensinnäkin voittajaksi voidaan valita se painija, joka on saanut vähimmän määrän varoituksia. Toisena kriteerinä voidaan käyttää korkea-arvoisinta pistesuoritusta ja kolmantena kriteerinä viimeisintä pistesuoritusta. On myös mahdollista, että ottelu päättyy ennen varsinaisen painiajan päättymistä, jos toinen painija onnistuu tekemään selätyksen tai toinen painija luovuttaa.
Painiaika päätetään myös siinä tapauksessa, että toinen painija saa kolmannen varoituksensa, riippumatta jaksosta, jolla varoitukset ovat tulleet.
On myös hyvä tietää, että kreikkalais-roomalaisessa painissa painitaan 1 minuutti pystyssä. Tämän lisäksi painiaika sisältää 2 kappaletta 30 sekuntia kestäviä mattopainiosuuksia. Vapaapainissa tilanne on eri, sillä jakso käsittää vain yhden 2 minuuttia kestävän pystypainiosuuden.
Painin tuomaristo
On hyvä tietää myös painin tuomaristoon kuuluvien erilaisten tuomareiden vastuualueet, jotta painiotteluiden seuraamisesta saisi kaiken mahdollisen irti. Mattotuomarin tehtävänä on ottelun johtaminen. Hän esimerkiksi toimii pistesuoritusten esittäjänä.
Arvostelutuomarin tehtävänä on esittää oma kanta pistelaikkojen avulla ottelun tapahtumiin liittyen. Ylituomarin tulee huolehtia siitä, että ottelu on oikeudenmukainen. Jos ottelussa tulee vastaan kiistatilanteita, tekee ylituomari tällaisessa tapauksessa ratkaisut. Hän voi myös tarvittaessa määrätä videotarkastuksen, jonka avulla ottelun tilanteita voidaan tarkastella lähemmin.
Kuinka pisteet kerääntyvät painissa?
Painin säännöt sisältävät myös tarkat kriteerit siitä, kuinka pisteet kerääntyvät. Yksi piste kertyy, kun painija onnistuu samaan vastustajansa alleen pystytilanteesta. Tämä ei kuitenkaan koske tilannetta, jossa vastustaja on tehnyt oman heittoyrityksen. Yksi piste kertyy myös muun muassa sellaisesta heitosta, josta ei seuraa siltatilannetta. Pisteen voi saada myös monista muista suorituksista, kuten siitä, että onnistuu pitämään vastustajaa siltatilanteessa 5 sekuntia.
Kahden pisteen arvoinen suoritus on esimerkiksi se, että onnistuu saamaan vastustajan siltatilanteeseen mattopainissa. Tämä tapahtuu joko vyöryttämällä, vippaamalla tai vääntämällä. Myös esimerkiksi heiton passaaminen siten, että vastustaja saadaan hallitulla tavalla siltatilanteeseen, tuo painijalle kaksi pistettä.
3 pisteen arvoisia suorituksia ovat sekä kaato että heitto, joka johtaa suoraan siihen, että vastustaja joutuu siltatilanteeseen. Samoin laajakaarisesta heitosta, josta ei ole seurauksena siltatilanne, painija saa kolme pistettä. 5 pisteen arvoinen suoritus on sellainen laajassa kaaressa tapahtuva heitto, josta on suoraan seurauksena siltatilanne.